Haminan kaupunki
Merellinen Haminan kaupunki yhdistää ainutlaatuisella tavalla maaseutumiljöön sekä monimuotoisen saariston. Haminan satamalla on merkittävä rooli kaupungin elinkeinoelämälle.
Tietoa Haminan kaupungista
| Perustettu | 1653 | |
|---|---|---|
| Väestö | 21 957 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 632,55 km2 | |
| Maapinta-ala | 609,39 km2 | |
| Vesipinta-ala | 23,16 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 35 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,95 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Hannu Muhonen | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.hamina.fi | |
| Sähköposti | kanslia@hamina.fi |
Haminan sijainti
| Lääni | Etelä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
Haminan historia
Kaupunki syntyy liikenteen solmukohtaan
Haminan alueelle syntyi keskiajalla vilkas kauppapaikka, joka mainitaan asiakirjoissa Vehkalahtena jo vuonna 1336. Meren läheisyys, venereittien leikkauskohta ja Suuri rantatie tarjosivat hyvät kulkuyhteydet. Tähän kansainvälisen kaupan solmukohtaan perustettiin kaupunki vuonna 1653.
Vuonna 1723 Fredrikshamn sai tapulikaupunkioikeudet ja sen linnoittaminen aloitettiin. Pari vuosikymmentä myöhemmin 1742 kaupunki poltettiin, ja seuraavana vuonna Haminasta tuli venäläinen rajakaupunki Friedrichshafen.
Tulipalot muokkaavat kaupunkia 1800-luvulla
Hamina paloi vuonna 1821. Palossa menetettiin noin 90 prosenttia keskustan rakennuksista, yhteensä 110 taloa. Muun muassa Elisabetin kirkko, Raatihuoneentorin päävartiorakennus sekä Vehkalahden kirkon kellotapuli tuhoutuivat.
1839 Haminaan saatiin ensimmäinen "katuvalaistus", kun Raatihuoneen torille asennettiin neljä öljylamppua. Seuraavana vuonna kaupunki paloi jälleen. Muun muassa 61 yksityistaloa, postikonttori ja kasarmirakennuksia tuhoutui, ja raatihuone vaurioitui pahoin. Seurauksena kaupungille suunniteltiin väljempi asemakaava. Nykyinen C. L. Engelin suunnittelema Haminan kirkko valmistui tulipalossa tuhoutuneen komentajantalon paikalle vuonna 1843.
Vuonna 1863 Haminaan vedettiin lennätinlinja. 1871 kaupunkiin perustettiin kansankirjasto ja vuotta myöhemmin kansakoulu. Kehitys jatkui, kun Haminan ensimmäinen oma sanomalehti Fredrikshamns Tidning perustettiin 1884.
Tulipalo piinasi Haminaa jälleen vuonna 1887. Seurauksena kaupungin lounaisosa tuhoutui. Kaupunki sai tämän jälkeen uuden asemakaavan, jossa linnoituksen ulkopuolelle tuli ruutuasemakaava.
Kaupunkiin perustettiin suomenkielinen sanomalehti vuonna 1889, mutta kenraalikuvernööri Bobrikov lakkautti sen kymmenen vuotta myöhemmin.
Hamina suomalaistuu
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Haminassa tapahtui. Vuonna 1899 Haminaan tuli yksityinen rautatie, ja 1901 Haminan sähkölaitoksen valmistuttua asennettiin katuvalaistukseksi 52 sähkölamppua. 1904 Haminan kunnallishallinnon kieleksi vaihdettiin suomi. Ensimmäinen omistusauto Haminaan tuli vuonna 1907, ja maan itsenäistymisen jälkeen Haminan katukilvistä poistettiin venäjän kieli ja katujen nimet uusittiin.
Vuonna 1934 Miss Euroopaksi valittiin haminalainen Ester Toivonen. 1938 avattiin Haminan syväsatama.
Toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa tuhoutui yli 60 rakennusta, mutta vuosina 1945—49 Haminassa rakennettiin lähes 500 uutta taloa.
Satamakaupungin uudet haasteet
Vuoden 1953 alueliitoksen jälkeen Haminassa oli yli 9 000 asukasta. 1955 valmistui Summan paperitehdas ja vuotta myöhemmin Lakulahden syväsatama. 1958 Haminan syväsatamaa ryhdyttiin pitämään sulana läpi talven, ensimmäisenä Suomessa. Kaksi vuotta myöhemmin Haminan öljysatama valmistui Hillonniemen etelärannalle.
Professori Olli Kivisen vuonna 1964 laatimalla keskikaupungin asemakaavalla pyrittiin turvaamaan Haminan keskustan historiallisen luonteen säilyminen.
1970-luvulla satamalama sekä äkillinen hintojen nousu koettelivat Haminan taloutta. Vuosikymmenen loppupuolella kaupunkia alettiin markkinoida teollisuuspaikkakuntana.
Hamina ja Vehkalahti yhdistettiin vuonna 2002, ja uuden kaupungin nimeksi tuli Hamina. Kaupunki täytti 350 vuotta vuonna 2003.